Subscribe: Risulinnun vanha pesä
http://risulintu.vuodatus.net/synd/rssfeed
Added By: Feedage Forager Feedage Grade B rated
Language: Finnish
Tags:
että  hieman  huivin  kuin  kun  mutta  muuten  myös  nyt  oli  olisi  sitten  tai  tehdä  tein  vain  vielä  vähän 
Rate this Feed
Rate this feedRate this feedRate this feedRate this feedRate this feed
Rate this feed 1 starRate this feed 2 starRate this feed 3 starRate this feed 4 starRate this feed 5 star

Comments (0)

Feed Details and Statistics Feed Statistics
Preview: Risulinnun vanha pesä

Risulinnun vanha pesä





Updated: 2015-01-22T12:40:37+02:00

 



Loppu / The end

2013-01-31T01:17:55+02:00

Juttu jatkuu osoitteessa http://blog.risulintu.net

Tervetuloa tutustumaan myös nettisivuihini osoitteessa www.risulintu.net

(image)

New stories at http://blog.risulintu.net

See also my website at www.risulintu.net

 

(image)

Tämä vanha blogi sisältöineen säilyy täällä muuttumattomana ainakin toistaiseksi.Kiitos teille lukijani kun olette tätä blogiani jaksaneet lukea ja vielä erityiskiitokset kannustavista kommenteistanne, mistä olen saanut rutkasti lisäinspiraatiota ja tekemisen intoa. Nähdään siis uudessa blogissa....

(image) (image)




Mandariinisydämet

2013-01-31T01:17:56+02:00

Eräänlaista kierrätysaskartelua tämäkin, ja kuuluisi oikeastaan kategoriaan Pakko oli tätäkin kokeilla, mutta laitan nyt kuitenkin kierrätysaskarteluihin. Tässä joku ilta syötiin mandariineja ja estin ukkokultaa heittämästä kuoria kompostikippaan. Voitte uskoa, että ilme oli näkemisen arvoinen, kun hain esille rautalangan ja aloin silputa ja pujotella kuorenpalasia kuparilankaan (sähköjohdosta) ;)

(image)

Vasemmanpuoleinen on kuivunut jo noin viikon ja oikeanpuoleisen tein tänään. Rusetitkin ovat tavallaan kierrätystavaraa, pieniä ylimääräisiä, jostain isommasta rusetista leikattuja pätkiä. Rautalangan jatkokohta on vanhemmassa ylhäällä ja tässä toisessa alhaalla. Kuivuttuaan tuoksuu enemmän kuin tuoreena.

Muistatteko miten aiemmin kokeilin leikata appelsiininkuorista sydämiä. Ovat muuten pitäneet värinsä hyvin, mutta eivät tuoksu. Mitähän sitä seuraavaksi tulee kokeiltua? Näistähän voisi saada vaikka jotain koristetta kevätkransseihin ja muihin pääsiäiskoristeisiin.

(image)




Pässille pässihattu :)

2013-01-31T01:17:56+02:00

Mutta tällä kertaa ei neulottu eikä pesukonevanutettu, vaan oikein veden ja mäntysuovan kanssa lotraten tehty. Olin eilen kansanopiston huovutuskurssilla, ja tässä on vajaan kolmen tunnin puurtamisen tulos, ja samalla ihka ensimmäinen vähän isompi märkähuovutukseni.

(image)

Kurssilla ei ollut hattutukkeja, joten se hieman rajoitti mallivalintaa, mutta olen aina halunnut tälläisen "sarvihatun" ja tälläisen sai tehtyä ilman tukkiakin. Nuo saparot ajattelin ensin vetää solmuun, mutta kokeilen kuinka kauan ne pysyvät noin kikkuralla ilman mitään tukitoimenpiteitä. Pässille (oinaalle) siis pässihattu, sanoi esikoinenkin ;) Tosin huomasin jääväni sarvistani välillä risuihin ja oksiin kiinni kun tehtiin lapsien kanssa metsikköön risumajaa.

(image)

Villa on luonnonbeigeä ja kuvio samaa tummanpunaista merinovillaa, minkä kanssa epäonnistuin niiden valkoisten huopas-lapasten koristelussa. Nytkin villakuidut "levisivät" aika tehokkaasti ja villa itse upposi melkein liiankin hyvin pohjavillaan. Tuossa kohtaa taisi käsi eniten kipeytyä kun koristelu ei meinannut millään ottaa kiinni.

Alareunan kanssa en oikein ole päässyt yhteisymmärrykseen. Siinä kurssivetäjän hatussa, mistä otin mallia, oli reuna taitettu kauttaaltaan samanverran kaksinkerroin, mutta siinä ei ollut tuollaisia sarvia vaan vain pikemminkin saksitut tupsut. Tähän sopi mielestäni paremmin ainakin takaa suora alareuna ja toiseksi halusin saada myös korvat piiloon. Etuosalle mietin leikkausta, mutta jätin se nyt olemaan noin hieman taitettuna. Ehkä siihen keskelle tulee vielä jokin "koriste", ehkä ei.(image)

Tänään, myskyn jälkimainingeissa, oli lisäksi hyvä päivä testata hatun tuulenpitokykyä ja täytyy sanoa, että hienosti toimi. Yhtään ei tuuli päässyt päähän eikä korviin. Vielä olisi kaksi kertaa tuota kurssia jäljellä. Nyt täytyisi keksiä idea uudelle hatulle tai huiville, tai voisihan siellä toki muutakin tehdä jos haluaa. Hattuilu nyt vaan kiinnostaa huivintekoa enemmän. Onneksi seuraavaan kertaan on kuitenkin viikko aikaa, että oikea käsi ehtii hieman palautua. Aamulla ranne oli melkoisen arka ja kankean oloinen. Toisaalta muistan ensimmäisistä virkkauksista ja neulomuksista saman ilmiön. Outo liike varmaan ja toivottavasti tähänkin tottuu, senverran mukavaa hommaa tämä(kin) oli.

Risut odottavat edelleen inspiraatiota kopassaan. Tänään ehdin vain siivoilemaan lasten kanssa eilisen myrskyn ja omien joulunalusrisuilujen jälkiä pihasta ja ihmettelemään mm. metsäkuusiinkin ilmestyneitä kerkänalkuja. Nyt sitten ainakin seuraavat 5 vrk näyttäisi olevan talvikeliä ja lumikuuron merkkikin on sääkartalle laitettu eli pientä toivoa talvesta taitaa vielä olla. Olisi se nyt aika tylsää jos ei pääsisi lämpimiä asusteitaan edes tositilanteessa kokeilemaan, vai mitä? :)

(image)




Dinohattu

2013-01-31T01:17:56+02:00

Novitan ohjeella (4/2006) ja vihreästä sekä harmaasta Huopasesta. Ohjeesta poiketen tähän meni kyllä noin 125g pääväriä eikä 100g kuten ohje väitti. Kasin sukkapuikot ja 60cm pyöröt. Ohje oli (minulle) vähän epäselvä muutamasta kohtaa, mutta tämän kanssa aloitteleva neuloja pääsi harjoittelemaan uusia juttuja mm. silmukoiden luontia neulomalla sekä kolmen puikon päättelyn. Molemmat todella helppoja juttuja, kun vain uskalsi kokeilla ja oli kunnon kuvalliset ohjeet. Sakaroiden kanssa vähän sovelsin, ne neuloin ainaoikeaa (en ymmärtänyt miten ne voisi tehdä sileänä?) ja sakaran päästä siirryin virkkaamalla piilosilmukoita seuraavan sakaran alkukohtaan. Ja olisihan noita sakaroita voinut tehdä vaikka niskaan asti.

Pesukoneesta tuli ulos paremman näköinen pipo kuin odotin. Enkä muuten laiskana neulonut mitään muoveja sisään, vaan tungin sinne aluksi käsipyyhkeen. Muuten koneessa pyöri vain kaksi kylpypyyhettä. Puolentunnin kieputuksen jälkeen tarkistin huopumisen ja vähän oioin (miten oikoa taipuu) noita sakaroita.

Ensimmäinen mielikuva oli ritarin haarniskan kypärä, varsinkin jos olisi ollut harmaa tai ruskea. Sovitin sitä yömyöhällä keskimmäisen (nukkuessa) päähän. Aamulla sitten oli varsinainen sovitus.

(image)

Hieman enemmän tuota olisi voinut venyttää, sillä korvat saisivat olla enemmän suojassa. Varaa on varmasti, sillä paksuutta tuntuu olevan likimain sentti. Uskoisi tuulen pysyvän loitolla, jos vain muuten tulee riittävän kylmät kelit.

(image)

Omistaja on ainakin tyytyväinen hattuunsa. Esikoinen haluaa omastaan mustan punaisilla sakaroilla. Tähänkin olisin sakaroihin lisännyt jotain lisäväriä neulaamalla villaa, mutta en ole vieläkään saanut hankittua uusia huovutusneuloja. Toisena vaihtoehtona kävi sakararivistön päälle virkattu punainen reunus, mutta punainen oli täysin out :)

Kuopukselle taidan tehdä jonkinmoisen korvahatun, sellaisenkin ohje on samaisessa lehdessä. Huopasen suppea värivalikoima vähän rajoittaa mielikuvitusta, mutta fritikasta ei taitaisi tulla kuitenkaan yhtä tuulenpitävää hattua vai tulisikohan? Jokatapauksessa lankakauppaan on taas asiaa :)

Ja ettei menisi ihan pelkäksi neulomiseksi, niin laitetaan loppuun kuva lauantaillisen risunhankintatuokion loppusaldosta. Kuopus, klapivärkit ja risut. Paksummat pöllit jäivät odottamaan ukkokullan ideoita. Uskokaa tai älkää, mutta tuossa kantokorissa on melkein yhden kohtuullisen kokoisen hieskoivun risut. Todella käkkyräistä ja lyhyttä. Eipä noista paljon lintuja eikä astioita tehdä, mutta kranssejan noista sentään saa ja varmaan muutakin, kunhan saan taas ideamyllyn jauhamaan uusia risuideoita.

(image)

(image)




Purkaminen on kivaa!

2013-01-31T01:17:56+02:00

Tästä fifiII-huivin alusta piti tulla joululahja, mutta ei sitten tullutkaan. Mietin teenkö itselleni valmiiksi asti, mutta koska väri ei oikein sopinut omaan nassuun ja lankaakin oli vain yksi kerä ostettuna päädyin purkutoimiin. Lisäksi tuo huivi oli mielestäni liian leveäkin, kun kuitenkin itse olisi käyttänyt sitä "kaksinkerroin" pujotettuna. Ostin toissapäivänä uusimman (?) Novitan (4/2006) ja tein sen maailman helpoimman huivin (numero 15) ohjetta hieman soveltaen tästä lenkkihuivin. Soveltaminen tapahtui kyllä huomaamattani, kun lopussa aloin ihmetellä miksi lanka loppuu kesken. Pikainen työtapojen tarkastus ja totesin, että tekemäni kiinteä silmukka oli kaikkea muuta kuin kiinteä. Tai jostain syystä tein siihen omituisen yhden läpivedon lisää ja lopputulos muistutti vähän puolipylvästä. Jatkoin samaa virheellistä tapaa loppuun asti ja omaan huiviini tuli siis hieman leveämpi se keskiosa sekä lenksujen kiinnitys. Viimeset 10cm taitoin kaksinkerroin, että sain rimpsureunan riittämään koko huiviin molemmille puolille. Syksyllä tein Novita 3/2006 lehden ohjeella myssyn ja huivin. Totesin, että eivät sovi nykyiseen harmaaseen talvivarustukseen yhtään. Koska äitini kuitenkin tykkäsi tuosta langasta, lupasin tehdä myssystä hänelle baskerin. Jotenkin sain homman alulle vasta nyt. Myssy purkuun ja baskeri alulle. Baskerin ohjekin on tuosta samasta syksylehdestä. Myssyssä ollut lanka ei kuitenkaan riittänyt, joten purin myös vanhan myssyn kaverin, tuon "mozart-huivin". Baskerista tuli hieman liian iso itselle, mutta oma hiustyyli onkin aika lattea. Äidilläni on kiharat, joten toivon baskerin sisään tulevan enemmän täytettä. Ellei, niin sitten taas puretaan ja virkataan uudestaan :) Virkkasiin baskeriin vielä kukkasen koristeeksi vaaleasta Teddynyssykästä.   Baskerin jälkeen lankaa suunnilleen 100g ja kokeilin ensin siitä tuon Novitan 4/2006 ohjetta nro 16, mutta en tykännyt siitä verkkomaisuudesta, ja taas viimeisellä sivulla ollut huivi purkuun. Sitten tein kokeilin samoin väärillä kiinteillä kuin tuosta petroolistakin tein ja taas viimeisellä sivulla ollessani totesin, ettei lanka tule riittämään. Taas rimpsukerros purkuun ja viimeisenä keinona sitten tein rimpsut vain 7:llä ketjusilmukalla ja kiinnitin oikealla kiinteällä silmukalla siihen keskiosaan. Jälkeenpäin mietin, että tässä taisin tehdä sen keskiosan kiinteiden tilalle tavallisia pylväitä. Tästä Teddy Galaxi-langasta on muuten vaikeaa saada minkäänlaista kuvaa, missä värit toistuisivat oikein. Ylempi baskerikuva on otettu hämärässä huoneessa ilman salamaa ja siinä väri toistuu edes vähän paremmin. Muuten olen kovasti ihastunut (koukussa) tämän langan tuntuun ja tätä on todella joutuisaa virkata. Mitähän seuraavaksi? Lankakorissa olisi vielä kaksi punaista ja kaksi ruskeaa kerää odottamassa. Täytyisiköhän tehdä punaisista itsellekin pipo ja huivi. Ruskeasta en oikein tiedä mitä siitä sitten... syksyllä virkkaamani salomoninsolmuhuivi on niin venahtaneen ja kulahtaneen näköinen, että jotenkin se väri ei nyt innosta yhtään, tai sitten siihen täytyisi yhdistää jotain räväkämpää (turkoosia?) joukkoon. Isompaa työtä en ehkä vielä jaksa aloittaa vaikka tuosta uusimmasta lehdestä vähän katselinkin sellaista rimpsuboleroa (Malli 25). Toisaalta saisihan sen aina purettua jos ei tykkäänkään ;) [...]



Huosiain

2013-01-31T01:17:57+02:00

Nyt on sitten tuohtakin kokeiltu, mutta se ei ainakaan vielä aiheuttanut samanlaista ahaa-elämystä kuin viime keväinen kaarna-kokeilu.

Materiaalia yritin ensin repiä kuukausi, pari sitten kaadetuista koivupölleistä, huonolla menestyksellä. Kiinni oli ja pysyi. Seuraavaksi siirryin ulkona majailleen klapikasan kimppuun ja koetin irrottaa sieltäkin, mutta huonoin tuloksin jälleen. Viimeisenä keinona (en alkanut elävästä puusta repimään) kävin puuvajassa koettamassa kuivista klapeista. Sieltä irtosi sentään hieman paremmin, mutta pituutta tuohipaloilla oli tietenkin vain reilut kymmenen senttiä.

Tuohesta pitäisi irrota se roskaava päälikerros erikseen, mutta näistä tuntui irtoavan vähän kaikki kerrokset, eikä tietenkään ehjinä. Muutaman palasen sain laatikkoon ja tänään ehdin koettaa miten perinteinen patasuti eli huosiain tehdään.

Leikkasin laudanpalan päällä noista pienistä paloista metalliviivottimen ja mattoveitsen avulla suikaleita, mitkä sidoin keskeltä yhteen. Yritin laittaa suikaleita ohjeen mukaisesti molemmin päin. Sitten heitin teelmän kattilaan, missä oli kiehuvaa vettä.

(image)

Osaa suikaleista leikkasin vähän lyhemmäksi ja käsin vääntelin kiemuroita hieman. Näissä oli mukana sitä tummaa taustaa, mikä ei niin hyvin käpertynyt. Halkaisijaksi tälle tuli 6 cm. Menköön ensimmäisenä kokeiluna nyt kuitenkin. Ehkä kokeilen toistamiseen jos/kun saan jostain irti vähän isomman tuohipalan.

(image)

Ja onhan niitä muitakin juttuja mitä tästä voi tehdä. Jämäpaloista kokeilin keittiösaksilla leikata kuvioita. Blogiani kauemmin seuranneet saattavat nähdä näissä jotain tuttua :) Kokeilin myös ruusun tekoa palasista, mutta käyttämäni mikä-lie-liima ei tehonnut tuoheen.

(image)

Jotain tietoa tuohesta (ja muistakin luonnonmateriaaleista) ja sen käsittelystä löytyy netistäkin mm. Kesäheinä -projektin sivustolta. Itse huosiaimen ohje löytyy esim. Ylen Taitoportti -sivuilta.

(image)

 




Virkattua vuonna 2006

2013-01-31T01:17:57+02:00

Koska tein jo oman postauksen neulomuksille, niin tasapuolisuuden nimissä teen myös virkkauksille, vaikka aika vähänhän näitä on kertynyt. Innostushan lähti liikkeelle Tiitsan blogissa ja monissa muissakin blogeissa nähdyistä salomoninsolmuhuiveista. Ja kun Tiitsa on ystävällisesti laittanut blogiinsa myös hyvät, kuvalliset ohjeet täst vanhasta, mutta unohduksiin painuneesta tekniikasta, en minäkään pystynyt estämään koukkuuntumista :) Lisäksi löysin Tiitsan blogin kautta myös YouTube-käyttäjän Rintti lisäämälle videopätkälle, mistä voi myös hakea tukea solmujen saloihin.

Tässä kuitenkin vielä kuvallisena koosteena viime vuoden isommat virkkaukset, toinen lähikuva on Samos-kolmiohuivin osa:

(image)  (image)  (image)  (image)  (image)  (image)  

(image)  (image)  (image)  (image)

Josko tänä vuonna sitten tutustuisi johonkin uuteen virkkausjuttuun. Kiinnostavaa olisi ainakin lapasten virkkaus ja paperinarun ja metallilangan kokeilu virkkaukseen. Aiemminhan tuli jo kokeiltua ja epäonnistuttua salomoninsolmujen ja todella paksun paperinarun kanssa.




Ei otsikkoa

2013-01-31T01:17:57+02:00

(image)

(image)




Verkkohuivi

2013-01-31T01:17:58+02:00

Pitkään olen ihaillut Novitan sivuilla Huopasesta virkattua ja pesukoneessa huovutettua verkkohuivia ja sellaisen ajattelin tehdä itselleni uudenvuodenvastaanottajaisiin.

Virkkaus kasin koukulla ja pesukoneessa käyttö sujuikin suhteellisen nopeasti, mutta pesukoneesta oton jälkeen alkoivat sitten ongelmat. Huivin reunan ruudut olivat lähes huopuneet yhteen ja niiden avaamiseen sai käyttää reilusti raakaa voimaa, sekä saksia. Kiireessä en ehtinyt hakea mistään valoverhoa tai lakanaa minne huivin olisi voinut kietoa ja näin estää reunojen yhteenhuopumisen. Nooh.. ensi kerralla ehdin :) Senverran hommaa huivin aukomisessa oli, etten tätä illaksi päälleni saanut vaan jatkoin tuota venytystä ja repimistä vielä uuden vuoden ensimmäisenä päivänäkin.

(image)

Ruutujen välistähän leikattiin sitten palat pois, että reunoista saatiin piikkimäiset. Tämän huivin piikit vain tahtovat sojottaa minne sattuu, mutta lämpöiseltä tämäkin reikäisyydestään huolimatta tuntuu.

(image)

(image)




Vaihtelu virkistää - lapaspuuhissakin

2013-01-31T01:17:58+02:00

Vuosi vaihtui ja taas olisi opeteltava kirjotitamaan uusi vuosiluku, mutta sitä ennen tuli neulottua vielä parit lapaset, joiden kuvat lisäsin myös tuohon edelliseen postaukseen.

Tähän asti olen neulonut näitä pesukoneessa vanutettuja lapasia Novitan Huopasesta yksiä hahtuvalapasia lukuunottamatta. Jouluostosten ohessa päästyäni viimein käymään lankaliikkeessä hankin pari vyygtiä monesta blogista tuttua "vapaa-aikalankaa" eli Sandnesin Fritidsgarnia.

Ohjeen lapasiin löysin jostain blogista, mitä en nyt harmikseni kuitenkaan pienellä etsimisellä löytänyt enää uudelleen. Silmukoita näissä oli jokatapauksessa 36 ja vitosen tai kutosen puikoilla neuloin. Kirjoitin tuon netistä löytämäni ohjeen paperilapulle eikä edes sitä enää löydy. Peukaloon jätin tuli muistaakseni 6 silmukkaa ja reunoilta noukin kolme lisää ja kavensin lopuksi 13 silmukkaan. Nämä lähtivät senverran nopeasti käyttöön myöhästyneenä joululahjana, että mittailut jäivät väliin. Koko ennen pesua oli kuitenkin vain vähän kättäni isompi eli tämä lanka huopuu siis huomattavasti vähemmän kuin aiemmin käyttämäni Huopanen. Heti 40 asteen kirjopesun jälkeen lapaset tuntuivät käteen upean pehmeiltä. Hieman näissä näkyi vielä neulepinta, mutta en viitsinyt pestä uudelleen kun ajattelin pienenevän liikaa.

Rasitan teitä ensin "pakollisella" ennen kuvalla :)

(image)

Ja sitten pesukonevanutuksen tuloksella:

(image)

Koristelu ei onnistunut ihan nappiin. Menin hölmö laittamaan tuohon päälle valkoisen villan puutteessa Huopasta ja sehän sitten löysäksi jätettynäkin kutistui paljon enemmän kuin itse lapanen. Tässä vielä kuvat koristelusta ennen ja jälkeen pesun.

(image)

(image)

Nämä lapaset ovat paljon pehmeämmät ja joustavammat kuin Huopasesta neulotut. Tuulenpitokyvystä en tiedä, mutta aion tehdä samanväriset vielä itsellenikin kun on se toinen vyyhti odottamassa. Silmukoita laitan ehkä 40 ja koetan josko saisin pinnan tasaisemmaksi. Ensimmäisessä vyyhdissä oli muuten iloiseksi yllätykseksi 100g sijasta 120g lankaa ja näihin meni aika tarkalleen 100g.

Toiset, vielä päättelyä ja pesukonevanutusta odottavat kokeilut neuloin alekorista löytämästäni Cortina -langasta. Näihin meni myös 100g ja nämä neuloin 8 puikoilla. Silmukoita myös 32. Mitään hajua ei ole tämän langan käyttäytymisestä, mutta värinsä puolesta sopivat myös pojille eli eiköhän näillekin käyttäjä myöhemmin löydy.

(image)

Jokohan pian olisi jo aika jättää lapastelu hetkeksi ja siirtyä vaikka poikien dinopipojen (3 kpl) kimppuun? Uusimmassa Novitassa olisi se ohje, mutta koko lehti (ja langatkin) on vielä hankkimatta. Samalla odottelen, että tämä sitkeä flunssa menisi jo viimein ohi ja pääsisi taas risujenkin kimppuun. Tai edes repimään aiemmin kaadetuista koivurungoista vähän tuohta huosiain-kokeilua varten.

(image)